Toisinaan on niin helppo olla onnellinen sunnuntaina. Tiedäthän, ne sunnuntait kun kotona vallitsee letkeän rento tunnelma parin tunnin pulkkamäen ja hyvän ruoan saattelemana. Punaisia poskia, iloista naurua. Joku laittaa hyvän levyn soimaan. Sitten mennään saunaan. Kaunista.

Joskus taas punaisten poskien sijaan on vain kalpeita kasvoja ja tummia silmänaluksia. Tiedäthän, ne sunnuntait jolloin syystä tai toisesta ei oikein tullut nukutuksi ja jo kauhulla odottaa maanantaita. Kaikki tuntuu vaikealta eikä mikään naurata. En käy erittelemään (enkä varsinkaan esittele kuvia) miksi olen tällä kertaa valvonut, koska tämä on ilon blogi, mutta sanonpahan kaksi sanaa: vauva, vesirokko.

Pää humisten ja sekavassa mielentilassa avasin kuitenkin tänäänkin ulko-oven ja näin tämän. Minusta se oli kaunis.