Olen ollut Facebook-käyttäjä vuodesta 2007. Minulla on vähän vajaat 300 ystävää ja käytän siellä tällä hetkellä lähinnä statuspäivityksiä ja olen mukana muutamassa aktiivisessa ryhmässä. Päivitän statukseeni lähinnä arjen pikku tapahtumia ja lasten edesottamuksia. Profiilissani on muutama valikoitu kuva lapsista. Aktiivisimmat kommentoijani ovat itsekin äitejä tai sitten kavereita vuosien varrelta.

Tylsää, tavallista, keskiluokkaista? Kieltämättä, Facebookin hypevaihe on mennyt jo aikaa sitten ja monet hymähtävät hieman säälivästi riippuvuudelleni. Sillä kyllä, myönnän että olen riippuvainen FB:stä. Ilman sitä olisin kovin yksin täällä neljän seinän sisällä.

Facebook on tuonut paljon käytännön iloa elämään. Esimerkiksi olen saanut yhteyden muutamiin ihmisiin, jotka luulin kadottaneeni iäksi maailman tuuliin. Näitä ihmisiä löytyy niin Suomesta, Dominikaanisesta tasavallasta kuin Etelä-Afrikastakin, muutaman esimerkin antaakseni. Tuntuu hyvältä ja turvalliselta tietää, että nämä ihmiset ovat jälleen elämässäni vain muutaman klikkauksen takana, vaikka päivittäin emme toki yhteyttä pidäkään.

Arjen hyötyjä FB tarjoaa minulle parhaimmillaan silloin, kun tarvitaan vinkkejä lapsen vesirokkoon tai vaikkapa mielipiteitä Bumbo-sitteristä.  Vesirokkoon voi löytyä hyvä voide yllättävän läheltä tai sitterin voi saada lainaan vanhalta opiskelukaverilta sen sijaan että ostaisi sen kalliilla vain hetken ajaksi.

Parasta on kuitenkin se, että kommentointien ja statuspäivitysten kautta saa jakaa arkensa muiden kanssa. Olkoon se kuinka tylsää ja "last season" tahansa jonkun mielestä!

Mitä iloa sinulle, lukijani, on ollut Facebookista?