Olen pitänyt tätä blogia jo monta viikkoa enkä ole kirjoittanut musiikista oikeastaan mitään.  Nyt tulee muutos!

Olin pitkästä aikaa klassisen musiikin konsertissa. Minulla oli "vapaailta" ja tsekkasin ensin leffatarjonnan josta ei löytynyt mitään kiinnostavaa järkevään aikaan järkevässä paikassa. Sitten keksin katsoa Sellosalin tarjonnan ja sielläpä olikin sopivasti Annemarie Åströmin ja Sonja Fräkin duokonsertti nimeltään "Myyttejä, melodiaa ja duurisointuja". Tämäpä sattui, juuri niistä tässä vähän olikin puutetta!

Ohjelma oli tällainen:

 

Franz Schubert: Sonaatti pianolle ja viululle A-duurissa, op Posth. 162, D574 (1817)

Karol Szymanowski: Myytit, op 30 (1915)

Sergei Prokofjev: 5 Melodiaa, op 35bis 1920 (1925)

Johannes Brahms: Sonaatti pianolle ja viululle G-duurissa nro 1, op 78 (1878-1879)          

     

Pieni, mutta kunnollinen klassisen musiikin pläjäys siis! 

Täytyy sanoa, että minulla kesti vähän aikaa päästä tunnelmaan, sointumaailma kun on klassisessa musiikissa sen verran erilainen kuin nyky- ja valtavirtamusiikissa, jota minäkin enimmäkseen kuulen ja kuuntelen. Onneksi ohjelma ei kuitenkaan ollut sieltä vaikeimmasta päästä kuuntelun kannalta. Myös paikallaan istuminen kaikessa rauhassa parin tunnin ajan ilman että voi tehdä millekään asialle mitään on nykyään aika harvinaista ja tuntui aluksi oudolta...

Kauniisti ja taitavasti Fräki ja Åström soittivat ja saivat minutkin mukaansa. Kun päästiin Brahmsiin, alkoi mieli olla jotenkin "puhdas ja kirkas" ja pääsin nauttimaan ajoittain itkettävän ihanista, monivivahteisista ja sielukkaista sävelkuvista. 

Oletko sinä klassisen musiikin ystävä? Suosittelen lämpimästi antamaan sille mahdollisuuden!

Hyvää viikonloppua!