Elämässäni on tällä hetkellä ainakin yksi asia, josta on mielestäni tarpeellista kirjata suoritukset ylös: juokseminen.

Juoksuhistoriastani sen verran, että en ole koskaan ollut mikään himojuoksija, vaikka lenkit ovatkin kuuluneet liikuntaohjelmiini eri aikoina. Vasta kahden raskauteni välisenä aikana innostuin lajista uudella tavalla ja lähdin harjoittelemaan Kirsi Valastin Naisen juoksukirjan ohjeiden mukaisesti. Jäin koukkuun noin puoleksi vuodeksi. Alkanut juoksuputki katkesi, kun raskausväsymys alkoi.

Tammikuussa 2011 olen jälleen aloittanut. Valastin kirjaa on taas luettu ja treenipäiväkirjaa pidetty. Ja tämä ei ole millään tavalla ristiriidassa teemavuoteni Ilon vuoden kanssa.

Uskon nimittäin, että liikunnan ilo löytyy säännöllisyydestä. Kun liikkuu säännöllisesti, kunto kohoaa. Kohonnut kunto tuo iloa monin tavoin. Lisäksi itse liikkuminen tuntuu kivemmalta kun se on toistuvaa. Se eka lenkki tai eka kerta zumbassa ei välttämättä heti sytytä. Siksi kirjaan ylös, mitä olen milloinkin tehnyt ja miltä se tuntui. Näin voin seurata kehitystäni ja myöskin sitä, tuoko tämä asia minulle hyvää oloa.

Valastin ohjeet ovat aloittelijalle hyvin lempeät mutta todella toimivat. Tässä hänen vinkkinsä pähkinänkuoressa (Naisen juoksukirja, s 16):

  • aseta tavoite riittävän alhaiseksi
  • yhdistä kävelyä ja juoksua
  • kolme kertaa kolmekymmentä minuuttia riittää
  • älä lannistu, muutokset tapahtuvat hitaasti
  • pidä vauhti riittävän alhaalla
  • varo näitä: liian kovaa, liian paljon kerralla ja liian usein
  • pidä heti ensi askelilla juoksu ryhdikkäänä
  • ota heti pitkä lenkki mukaan kävelyn muodossa

Minäkin lähdin nyt taas tauon ja raskauden jälkeen aloittelijan tasosta liikkeelle. Viikko-ohjelmani näyttää nyt (n. kuukausi aloituksesta) tältä:

  • Harjoitus 1: 10 min kävelyä + juoksu-kävelyharjoitus: 2 min juoksua + 1 min kävelyä yhteensä 8-10 kertaa. Lopuksi 10 min kävelyä
  • Harjoitus 2: 10 min kävelyä + juoksu-kävelyharjoitus: 5 min juoksua + 3 min kävelyä yhteensä 3-5 kertaa. Lopuksi 10 min kävelyä
  • Harjoitus 3: 1,5 tunnin kävelylenkki hyvässä seurassa tai esim zumba, uinti tai muu harjoitus

Lisäksi olen ottanut tavoitteekseni yhdistää näihin yhden lihaskuntoharjoituksen viikossa. Esim kotona jumpaten tai zumbatoning (zumbaa kevyiden marakassimasten painojen kera). Kävelylenkkejä on toki monesti useampiakin mutta tuo yksi pitkä lenkki on vähimmäistavoite.

Kuulostaako liian helpolta?

Heitän vastakysymyksen: miksi sen pitäisikään olla jotain muuta kuin helppoa? Saavutetaanko verenmaku suussa tavoitteet paremmin? Onko juokseminen jotenkin kunniallisempaa, jos jokainen juoksuaskel painaa ja lenkin jälkeen tuntuu kuin olisi ollut talvisodassa? En usko.

Tässä kuvassa olen juuri lähdössä tekemään yllämainittua harjoitusta 1. Kuten näkyy, askel ei paljon paina!

 

Niin ja mikäs onkaan tavoitteeni juoksussa?

Löytää ilo. Se on ensimmäinen tavoitteeni.

Vasta toinen tavoitteeni on saavuttaa terveydellisiä ja liikunnallisia tavoitteita. Ehkäpä osallistun johonkin juoksutapahtumaan, jos se tuntuu kivalta.