Leppoistaminen ja hidastaminen ovat pyörineet mielessäni viime aikoina.

Olen alkanut seurata hidastaelamaa.fi/ -blogia.  Tykkään blogin monipuolisesta sisällöstä ja jo nimestä ("Hidasta elämää"), jonka merkityksen voi tulkita kahdella tavalla: joko kehoituksena hidastaa elämää tai hitaan elämän esittelynä.

Tai ehkä kyseessä onkin prosessi: 1) ensin täytyy hidastaa omaa elämäänsä, minkä jälkeen 2)  tuloksena on hidas elämä.

Turha ehkä mainitakaan, että itse olen tuossa vaiheessa yksi, jos vielä siinäkään. En ole edes loppujen lopuksi varma, haluanko kovin hidasta elämää, sillä olen luonteeltani ja temperamentiltani melko nopea. Minua ahdistaa, jos mitään ei tapahdu ja kaikki junnaa paikallaan. Jos saan jonkun idean, haluan sen käytäntöön heti, enkä haudutella sitä yhtään pidempään kuin on pakko. En usko, että asioiden "hitaasti nautiskellen" tekeminen rentouttaisi minua, päin vastoin.

Mutta silti, ajatus vähän leppoisammasta elämästä houkuttaa. Että olisi vähän enemmän aikaa tehdä niitä asioita, mitä oikeasti haluaa tehdä ja että esim. työ ja huolet eivät söisi liikaa omasta energiasta. Että aikaa ja voimaa jäisi perheen kanssa olemiseen ja elämästä nauttimiseen.

Mutta miten se tehdään? Siinäpä vasta pulma.

Noin alkajaisiksi voisi varmaan ottaa Darjasta mallia: