1-vuotias tutkii maailmaa innostuneesti ja ihmettelee sitä koko pienellä kehollaan.

Pieni ihminen iloitsee aidosti jokaisesta uudesta sanasta, jonka merkitys valkenee hänelle. Jokainen uusi taito on mitä riemukkain asia. Hän ei tunne häpeää mistään.  Hänet saa helposti johdateltua pois ei-niin-kivoista-jutuista ja innostumaan mukavampien juttujen pariin: "Katso koira! Mennään silittämään sitä!" saa 1-vuotiaan unohtamaan koiran vesikupin, jossa hän äidin riemuksi aikoi juuri liottaa paitaansa. Kaikki on uutta, ihmeellistä ja ihanaa! Hän osaa tarttua hetkeen ja ottaa siitä kaiken irti.

Ihana ikä.

Mutta tarkemmin ajateltuna, niinpäs on 36 vuottakin.  Kyynisyyden, suorittamisen ja kaikkin aikuiselämään kuuluvien velvoitteiden tuolla puolen on minunkin (ja sinun!) mahdollista päästä samanlaiseen flow-tilaan, jossa 1-vuotias näyttää elävän kaiken aikaa. Kun ihminen nauttii siitä, mitä tekee, on hän aidoimmillaan ja aina ihanassa iässä.

Ihana ikä on tässä ja nyt. Otetaan siis mallia 1-vuotiaasta ja nautitaan elämästä!